Ikäraja: s
Kesto: 1h 13min
Lajityyppi: dokumentti
Valmistumisvuosi: 2025
Ohjaaja: Elina Hyvärinen
Kieli: Suomi
Tekstitys: Ei tekstitystä

Näytöksen jälkeen paikalla keskustelemassa elokuvan teemoista ja sen herättämistä ajatuksista elokuvan ohjaaja Elina Hyvärinen, Tampereen yliopiston yhteiskuntatutkimuksen apulaisprofessori Anitta Kynsilehto sekä Aleksanterinliitto ry:n puheenjohtaja Rostislav Vladimirskiy.

Kesällä 2021 Parikkalan kunta valmistautuu kansainvälisen rajanylityspaikan avaamiseen Venäjälle. Pienelle rajakunnalle hankkeella on suuri taloudellinen merkitys. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan 2022 muuttaa tulevaisuuden näkymät yhdessä yössä: Raja ei aukea. Se sulkeutuu kokonaan, ja vuonna 2023 siitä tulee Venäjän pisin Nato-raja.

Paikallislehden toimittaja, alueen yrittäjät, kunnanhallituksen jäsenet, rajaviranomaiset ja muut kuntalaiset joutuvat kasvokkain niin uuden tuntemattoman tulevan kuin menneisyydestä kumpuavan historian painolastin kanssa.

Rajalla on elokuva paremman huomisen toivosta, mutta myös peloista ja turvattomuuden kokemuksista, joita maailmanpolitiikan vastakkainasettelu ja uusi kylmän sodan aikakausi meissä kaikissa herättää, sekä siitä miten elämä niistä huolimatta jatkuu. Tuotanto: Koko Production oy (2025).

Ohjaajan sana / Elina Hyvärinen

Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 muutti eurooppalaisten maailmankuvan yhdessä yössä.

Rajalla seuraa suurta maailmanpoliittista murrosta lähietäisyydeltä, kun Parikkalan kunnan ja kuntalaisten toiveet rajanylityspaikan avaamisesta kansainväliselle liikenteelle haihtuivat yhdessä yössä. Raja sulkeutui ja siitä tuli Nato-raja, eikä kukaan tiedä tulevasta vieläkään.

Tulimme taltioineeksi historiallisen murroskohdan, sillä olimme kuvanneet Parikkalassa jo vuonna 2021 niitä odottavia tunnelmia, mitä tulevaan rajan avaamisen suunnitelmiin liittyi. Elokuvan tekemisen lähtökohdat muuttuivat täysin Venäjän hyökättyä Ukrainaan vuonna 2022. Kukaan ei voinut tietää, mitä oli tulossa, ja miten radikaalisti näkemyksemme ja käsityksemme maailmasta tulisivat muuttumaan.

Toivon, että elokuva on myös puheenvuoro Itäisen Suomen, rajakuntien, pienten syrjäkylien ja yhteisöjen puolesta. Parikkalalaiset joutuivat sopeutumaan rajan muuttuvaan luonteeseen hengästyttävän nopeasti, ja sama koskee monia muita kuntia rajan läheisyydessä. Se ei kuitenkaan ole ollut ongelmatonta.

Parikkalalla ja sen ihmisillä on itselleni suuri merkitys. Olen asunut rajan läheisyydessä lapsesta asti. Tunnistan rajan arkisuuden, pyhyyden ja paradoksin, kuten monet alueella asuvat. Raja on monimerkityksinen ja monikerroksinen, ja raja-alueilla on usein raskas historia. Raja-alueet ovat kaikkialla maailmassa sosioekonomisesti heikommassa asemassa kuin muut alueet, sillä rajaseutuihin ei investoida, eikä niitä arvosteta. Näin myös Suomessa ja Euroopassa. Ilmiö on maailmanlaajuinen. Toisenlaisiakin esimerkkejä löytyy esimerkiksi Norjasta, jossa raja-alueiden pieniäkin yhteisöjä tuetaan merkittävästi.

Mitä tiukemmin suljettu raja on, sitä enemmän se köyhdyttää ja kurjistaa raja-alueita molemmin puolin. Tämä siitäkin huolimatta, että rajaseutujen elinvoimaisuus on myös kansallisen turvallisuuden takia ensisijaisen tärkeää, puhumattakaan siitä perinteestä, kulttuurista ja selviämisen sinnikkyydestä, mitä Itäisestä Suomesta ja rajamailta löytyy.

Anitta Kynsilehto työskentelee apulaisprofessorina Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus Taprissa Tampereen yliopistossa. Hän tutkii ihmisten globaalia liikkuvuutta ja solidaarisuustoimintaa. Vuosina 2012-2018 hän toimi Euromed Rights -verkoston johtokunnassa vastuualueenaan muuttoliike- ja pakolaisuuskysymykset.

Rostislav Vladimirskiy on Aleksanterinliiton hallituksen puheenjohtaja. Siviiliammatiltaan hän on mielenterveyspalveluihin erikoistunut lähihoitaja, ja tutkii harrastuksenaan historiaa ja etnografiaa.

Aleksanterinliitto on voittoa tavoittelematon yhdistys, jonka tavoitteena on tukea ja suojella Suomen venäjänkielisten, assosioituneiden kansojen, venäjää puhuvien suomalaisten ja kaikkien oikeusvaltion arvot jakavien ihmisten oikeuksia ja vapauksia. Yhdistys vastustaa kaikkia väkivallan ja syrjinnän muotoja.